Loishäätö on erityisen tärkeää tiineille nartuille, pikkupennuille sekä ulkomailta tuoduille koirille. Suomen koirapopulaatiossa sisäloiset ovat kohtalaisen harvinaisia, ja nykyisin suositellaan aikuiselle koiralle säännöllisten varmuuden vuoksi tehtävien matokuurien sijaan ulostetutkimusta sisäloisten varalle. Näin vältetään tarpeettomat lääkitykset sekä mahdollisen lääkeresistenssin kehittyminen sisäloislääkkeille. Onkin järkevämpää mieluummin tutkia koiran madotuksen tarve kuin antaa lääkettä varoiksi.
Pikkupennut tulee aina madottaa useampaan kertaan. Tavallisesti kasvattaja on jo ennen uuteen kotiin luovutusta antanut pennulle useamman matokuurin. Ennen ensimmäistä rokotusta pennun pitäisikin olla saanut 4-5 madotusta. Pentujen emolle annetaan madotus samalla kuin pentueellekin.
Ennen koiran yksivuotisrokotusta on hyvä tutkituttaa ulostenäyte sisäloisten varalta. Jos madon munia ei löydy, koira ei tarvitse sillä hetkellä matolääkitystä. Kotikoiran ulostenäyte on hyvä tutkituttaa jatkossa vuosittain ja antaa madotus vain silloin, jos madon munia löytyy.
Metsästyskoirilla on metsästysaikana tavallista kotikoiraa suurempi riski saada sisäloisia, etenkin heisimatoja, jos niille annetaan kypsentämättömiä riistaeläinten sisäelimiä.
Ulostetutkimusta varten kerätään aikuiselta koiralta kolmen peräkkäisen päivän ulosteesta pieni, peukalonpään kokoinen nokare yhteen purkkiin ja toimitetaan Animukseen. Pikkupennun sisäloistutkimukseen riittää yhden päivän ulostenokare. Näytteen voi laittaa pieneen purkkiin tai hakea Animuksesta etukäteen ulostenäytepurkin.
Koiran jätösten kerääminen kaupunkialueella ja hävittäminen sekajätteessä on tärkeää ihmisten ja lemmikkien ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.
